Kolmen päivän kestoinen melonta- ja kalastusretki Enontekiön kunnassa - Pöyrisjärven erämaa-alueella.

Lähtö Kalmakaltiosta laavulta, jonne pääsi helposti autolla. Kalmakaltion Loman ihmiset olivat ystävällisiä ja kertoilivat parhaita kalapaikkoja kun kävin hakemassa kalastusluvat myöhään illalla. Oma reissuni päättyi Siltakoskelle, vähän Peltovuomasta itään päin, jossa joki alittaa tien. Tästä useasti kuulemma jatketaan matkaa vielä n. 20km Ketomellaan. Tuolla matkalla Käkkälöjoki yhtyy Ounasjokeen.

Joki oli alkumatkasta melko kapea - alle 10m. Syvyyttä oli kuitenkin paikoitellen monta metriä. Leveyttä alkoi tulemaan alun jälkeen. Kun maasto noilla korkeuksilla on lähinnä hiekkaa ja suota, on joessakin todella kaunis hiekkapohja, joka näkyy syvistäkin kohdista upeasti. Kosket olivat helppoja mutta kivisiä. Vesi oli vieläkin n. 50cm ylhäällä, joten kosket olivat helposti laskettavissa. Matalammalla vedellä olisi voinut olla aika paljon kantamista. Kannoin/uitin kajakin kahden kosken ohi, kun kiviä oli aivan liian tiheässä aaltojen kokoon nähden. Joku kokeneempi olisi saattanut niistäkin ehkä päästä, mutta kun olin yksin liikenteessä, niin en viitsinyt ottaa kastumisen riskiä.

Maisemat eivät alussa olleet kovinkaan mairittelevat, vaan lähinnä pusikkoista rantapengertä, jonka yli ei näkynyt kuin taivas. Rantapenkereelle noustua näkyi silminkantamattomiin karua suomaastoa, siinä ei varsinaisesti mitään vikaa ole, mutta jos hakee esim vaikuttavia tuntureita tai pystykallioita, niin niitä ei täällä näkynyt.

Ahti tarjoili parastaan ja sain koko matkan aikana ylös ainoastaan haukia. Eipä maistu hauki mulle, siitä näkee jo naamasta että se on pahaa. Kalaa näkyi kyllä olevan muunkin sorttista ja kehuvat tätä jokea tosi hyväksi kalapaikaksi. Taimenta olisi kuulemma saanut paljonkin, kun olisi jaksanut nousta noita pienempiä Käkkälöön laskevia jokia riittävästi ylöspäin. Kävinkin kokeilemassa, muttei kiinnostus riittänyt kovin pitkälle.

Tämän reitin varrella on ainoastaan yksi autiotupa. Muita 'virallisia' tulipaikkoja tai laavuja tms ei ole, mutta polttopuuta löytyy kyllä rantapenkereeltä ja tulia on pidetty joka kosken molemmin puolin.

Kokonaisuutena tosi mukava joki - paljon suvantoja - paljon pieniä koskia ja nivoja, muutama vähän isompi koskikin - paljon kalaa - ja todella rauhallista. En nähnyt kolmen päivän aikana ketään, eikä varmaan parhaimpinakaan 'sesonkiaikoina' täällä mitään ruuhkaa ole.